Nam nam.

Leo on kasvanu kyllä ihan älyttömästi. Siltä ainaki tuntuu. Joka kerta kun se herää päikkäreiltä, on sama fiilis: "taasko se on venähtäny!". Keskiviikkona tuli 10vk täyteen ja painoa on noin 5,2kg.


Eilen käytiin Tuukan ja Leon kanssa Äimärautiolla. Juoksenneltiin meren jäällä ja metässä, ja haisteltiin vähän heppojen hajuja. Talleille asti ei kuitenkaan uskaltauduttu. Ihan vaan sen takia, että mulla iski jo muutenki heppakuume. Tekis nii'in mieli päästä pitkästä aikaa ratsastamaan!

Keskustassa asumisessa on kyllä tosiaan se huono puoli, että vapaana juoksentelemista ei voija ihan päivittäin harrastaa. Mutta eiköhän me vielä tänäänkin lähtä johonki kauemmas seikkailemaan kun on niin mahtava ilma ja autoki käytössä.

Ollaan reenailtu Leon kanssa mm. luokse tuloa, "seuraamista", kontaktia, istumista, maahan menoa. Ja ihan hyvässä vaiheessa ollaan jo. Leo on selvästi löytäny lempi harjoituksensa, joka on aarteen etsintä. Joka kerta ku reenataan sisällä jotain namien kanssa ja nami katoaa, se olettaa automaattisesti että nami on piilotettu ja se on nyt etsittävä hinnalla millä hyvänsä. Ollaan kyllä pietty leikissä mukana silmien peittämistä ja käskyä "etsi" niin eiköhän se pikkuhiljaa tajua niiden merkityksen. :) Yksinolo tuottaa eniten päänvaivaa. Aitauksesta ollaan siirrytty ihan kokonaan yksin oloon ja pisin aika taitaa olla vajaa kaks minuuttia. Eilen tuli vaan hieman takapakkia kun kahden minuutin jälkeen alko kauhee haukkuminen ja sisään päästiin vasta 10min jälkeen ku suostu olemaan ehkä 10 sekuntia hiljaa. Saa nähä mitä tulee...

Moni tuttu on sanonu että suihkepullosta on ollu apua koulutuksessa. Me otettiin sellanen pariksi päiväksi käyttöön ku tuntu että sohvalle yritettiin kavuta joka välissä. Mutta ei vissiin ainakaan tässä vaiheessa toimi vielä, nimittäin Leohan oli siitä suorastaan innoissaan. Ei ollu tietenkään kiva jos vettä tuli silmille mutta suuhun..nam nam!

Nyt ootellaan sitten innolla sunnuntaista pentutapaamista, jonne on tulossa ainaki Ouluun jääneitä sisaruksia ja Riimi-emä. Tiedossa kontaktiharjotusta häiriössä ja tiettysti leekausta sisarusten kesken. :)

Hampaita, laulua ja vesileikkejä

Leo tuntuu kyllä kasvavan silmissä ja kotiutuminen on selvästi onnistunut varsin hyvin. Poika on jo niin tottunut uuteen paikkaan, että tuolin jalat ja kynnyslistatkin alkaa löytyä ja hampaitahan niihin pitää koitella. Samoin on kaikki Leon tielle sattuvat kädet ja jalat kovilla, kun se testaa miten kovaa mitäkin passaa purra.

Annan varoitukset alkaa myös hiljalleen näkyä. Leosta nimittäin kuoriutuu varsinainen laululintu. Hiljalleen alkaakin huolestuttaa kuinka se oppii olemaan hiljaa yksin tai muutenkaan vaikkapa iltaisin, mutta onneksi se on vielä pieni poika ja aikaa sen kasvattamiseen ja opettamiseen on vielä paljon. Eihän se auta kuin kärsivällisesti yrittää opettaa kuoropojan paha tapa pois.

Varsinkin iltaisin tuntuu kyllä, että otettiin vahingossa mukaan pari ylimääräistä pentua, kun vauhti nousee niin että silmissä vain vilisee koiranpentuja. :D Tänään Leo osoitti iltapäivällä varsinaista oma-aloitteisuutta, kun se ahtautui Nooran kanssa yhtä aikaa suihkuun. Reissu olikin sen verran raskas, että uni tuli pikkuiselle silmään ja energian keruu iltavillitystä varten pääsi hyvään vauhtiin.

Leohan on ollut alusta lähtien reipas ja osannut tehdä tarpeensa aina pihalle tai paperille. Nyt ollaan kuitenkin huomattu, että jos ei ulos ehdi isommalle hädälle niin jostain syystä poika suuntaa kylppäriin, mikä on varsin hyvä vaihtoehto ainakin parkettiin verrattuna.

Nyt sitten koitetaan vain saada energia loppumaan, jotta päästään yöpuulle :)

Ja seikkailu alkaa...

Alettiin miettiä, että pitäisköhän sitä Leollekin ihan oma blogi väsätä kun melkein kaikilla sisarruksillakin sellaiset on ja etenkin siksi, että saisi itse sitten myöhemmin lueskella "menneitä". Ja tässähän tämä nyt sitten on. :)
Ensimmäiset päivät on kyllä menny tosi hyvin. Paremmin ku ootettiin. Leo pissaa ja kakkaa hienosti ulos ja sisällä tulee vaan paperille. Lattialle ei oo siis kertaakaan pissattu!
Eilinen(neljäs päivä kotona) oli rankka päivä kun käytiin Oulunsalossa asti ulkoilemassa ja samalla opittiin sitten autosso oloa, joka sujui takaisin tullessa mainiosti. Lisäksi kotona kävi pari vierasta ja naapurissakin piipahdettiin. Tänään ollaanki sitten nukuttu paljon ja leikitty tietty. Oman nimen oppi tunnistamaan jo toisena päivä ja luoksetulo on jo hyvällä alulla. Yksinolon alkeita ollaan myös reenattu ja aateltiin edetä siinä hitaasti ja opetella kunnolla, ettei tule sen kanssa mitään ongelmia kun kerrostalossa pitää kerta pärjätä.
Leon suurin intohimo on ehdottomasti varpaat, ilman villasukkia ei pärjää ja hyvä jos niilläkään.